Suomalaisten kotitalouksien osattava varautua ilmastonmuutokseen
Ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä on maailmanlaajuisesti epäonnistuttu. Maailman ilmatieteen laitoksen WMO:n mukaan vuodet 2015–2025 ovat maailmanlaajuisesti mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta peräkkäin. Kuluvan kesän aikana on nähty ympäri Eurooppaa esimerkkejä lämpenevän ilmaston aiheuttamista helleaalloista ja näiden aikaansaamista maastopaloista. Päästöjä ja ilmaston lämpenemisen kehitystä on edelleen syytä rajoittaa, mutta samalla meidän tulee sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Suomessa lämpenevä ilmasto tarkoittaa keskilämpötilan nousua, vuotuisten sademäärien kasvua erityisesti talvisin sekä säiden ääri-ilmiöiden lisääntymistä. Lisääntyvä sade voi saada kaupungit tulvimaan ja vaikuttaa liikenteeseen. Hellejaksojen yleistymisellä on vaikutusta erityisesti iäkkääseen väestöön. Pilvisyyden lisääntyminen talvisin ja syksyllä vaikuttaa yleisesti vähän kaikkien mielialaan. Lämpenevällä ilmastolla on suuret vaikutukset myös maatalouteen. Pidentynyt kasvukausi ja leudommat talvet mahdollistavat uusien lajikkeiden viljelyn, mutta toisaalta sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja kuivuus, lisäävät satovaihteluita. Kuluvan vuosisadan loppupuolella valtameren pinnan nousu kasvattaa rannikkoalueiden meritulvariskiä Suomen etelärannikolla. Suomi ei siis ole ilmastonmuutoksesta erillään oleva saari, vaan varautuminen on tärkeää myös täällä.
Miten ilmastonmuutokseen voi yksittäisen kotitalouden tasolla varautua? Muuttuvassa ilmastossa korostuvat monet maalaisjärkiset keinot, kuten kiinteistöjen sadevesijärjestelmien puhdistaminen ja salaojien toimivuuden varmistaminen tai helleaallon keskellä kodin tuulettaminen läpivedolla viileämpään vuorokaudenaikaan ja ikkunoiden suojaaminen verhoilla. Kalliita investointeja jäähdytykseen voidaan vähentää hyödyntämällä luonnon tarjoamia passiivisia sopeutumiskeinoja: luonnollista varjoa tuovien puiden ja kasvillisuuden merkitys talojen viilentämisessä korostuu ja kasvillisuutta kannattaakin jättää suojaamaan pihaa. Kaupunkien viheralueilla ja yksittäisillä katupuilla on tutkitusti suuri vaikutus lämpösaarekeilmiön lieventäjänä.
Puistomainen Hämeenlinna ja sen pitäjät voivat tarjota suuria ja tiiviimpiä kaupunkeja paremmat elinolosuhteet asukkaalle, kun ilmasto muuttuu. Esimerkiksi Tampereella uusien alueiden lämpösaarekeongelmaan ollaan herätty hieman jälkijunassa (Yle 29.6.). Kotitalouksien tekemillä omilla lähiympäristön valinnoilla on kuitenkin myös keskeinen vaikutus sopeutumisessa.
Saara Vauramo
Työelämäprofessori
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitos
Julkaistu: Hämeen sanomat mielipide 13.7.2026 https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/9614238